Kotiviikko

Monellakin tapaa! Mummu jäi ristiäisistä päin Lassin kanssa viikoksi tänne ja Veikkakin oli viitenä päivänä kotona! Viikko meni nopeaa ja oli kaikinpuolin ihana! Vesa-Matti pakersi vielä diplomityön viimeistelyn parissa ja mummun apu näiden kahden murun kanssa oli enemmän kuin tarpeen. Lassi oli aika vartioitava tapaus, koska mustasukkaisuus välillä yllätti ja tinkiäkin piti tehdä. Totuttaminen pikkuveljeen kuitenkin todenteolla alkoi. Veikka vaati oman huomion, joten molemmille riitti töitä. Saatiinpa pojat lähes joka päivä yhtä aikaa unillekin ja pääsimme itsekin hieman lepäämään.

Veikan uudeksi suosikiksi tuli lelukaari ja sen heiluvat ja pyörivät lelut. Poika viihtyi kauan, välillä ihan itsekseenkin leikkien. Toki lelu oli mielenkiintoinen Lassillekin, onhan siitä pian puoli vuotta, kun tuo on viimeksi ollut mukana leikeissä. Oli ihana huomata, kuinka Veikka seuraili Lassin puuhailuja. Ihmeellistä, miten lapset huomaavat toiset lapset, vaikka Veikkakin on sairaalassa tottunut pääasiassa aikuisiin!

Lauantai-illalla pappa saapui meille. Kyllä tällaiseen pieneen asuntoon ihmeen hyvin näinkin iso porukka mahtuu. Kaikkeen näköjään tottuu! Joskus tää asunto on tuntunut pieneltä kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle, ja nyt meitä oli tuplamäärä! :) Sunnuntaina pappa pääsi osallistumaan poikien hoitoon. Sylittelyä ja seurustelua Veikan kanssa, autoleikkejä, siivoamista ja lukemista Lassin kanssa…

Lassille äiti on tällä hetkellä se ykkönen. Oon jopa päässyt pappa-suosikin ohi, vaikka Papan kullaksi Lassi itseään kutsuukin! :D Löysin kirpparilta niin osuvat paidan Lassille, että oli pakko ostaa…

Veikalle kuuluu ihan hyvää. Hiukan tässä jännitetään, mitä toissailtainen oksentaminen ja yksi ruokahaluton kerta merkitsee. Toivottavasti se oli poikkeustapaus, eikä merkki takapakista. Eilen kotona poika ainakin oli ihan normaali itsensä. Sitä on oppinut olemaan niin varovainen, ennakkoluuloinen ja välillä vähän pessimistinenkin… Poika kasvaa hurjaa vauhtia. Emmi-serkku on jäänyt keijukaiseksi tämän meidän Pötkylän rinnalla. Kovaa vauhtia kivutaan kohti seitsemää kiloa! Maitoa menee 8 x 38ml ja nutritiota tauotetaan edelleen vain puolella tunnilla. Sokerit meinaavat aina laskea, mutta ollaan edelleen toiveikkaita taukojen pidentämisen suhteen.

2 vastausta käyttäjälle “Kotiviikko”

  1. Jenna kirjoitti:

    Ompa kotoisaa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita niistä se arki on tehty ;D
    On kyllä komia paita Lassilla ja Veikalla posket pyöristyy, ihanaa!!

  2. Tanja kirjoitti:

    Viikko vaikutti ihanalta ja työntäyteiseltä =). On Veikka kyllä niin tärällä jo kaikesta. Ei ole kyllä virikkeettömäksi alkutaival jäänyt, kun noin aktiivisesti touhuaa ja tutustuu uusiin asioihin ennakkoluulottomasti. Mahtava kasvuvauhti pikku-pötkylällä ja kyllä äidin ja papan pallerokin on jo hienosti ottanut rooliaan haltuun. Kestäähän se nyt hetken sulatella, kun on ennen aina saanut kaiken huomion =). Ihania askeleita eteenpäin!

Vastaa