Kotilomia kohti

Odotetut hoitoneuvottelukuulumiset tässä.

Perjantaina istuimme lääkäreiden ja muiden Veikkaa hoitavien kanssa samaan pöytään. Lääkärit kertoivat Veikan tämän hetkisestä tilanteesta. Siinä ei juurikaan uutta tullut, koska meidät on lääkärin ja hoitajien taholta koko ajan pidetty ajantasalla. Lääkäreille tekemäni kysymyslista oli kuitenkin pitkä ja vastauksia saatiin. Merkittävimpinä uusina uutisina oli vastasyntyneen suolen mukautumisominaisuus eli Veikankin ohutsuolen pätkä kasvaa noin puolet lisää mittaa ja saattaa kuulemma mukautua siten, että se ottaa muun suoliston tehtävää ja pystyy tulevaisuudessa mahdollisesti imeyttämään lähes kaiken ravinnon. Kuullostaa uskomattomalta! Olimme ajatelleet, että kun suoli kasvaa vain sitä ohutsuolen ensimmäistä osaa, mitä siinä todennäköisesti on jäljellä, niin se myös imeyttää vain sitä, mitä se suolen osa normaalisti imeyttää.  Eli jos kaikki menee hyvin, joskus kaukana tulevaisuudessa voi olla sellainen tilanne, että Veikka saa kaiken ravinnon suun kautta ja vain tarvittavat aineet laitetaan suoneen tai pistetään lihakseen (esim. B12-vitamiini). Toki on pidettävä mielessä myös se huonompi vaihtoehto, että nutritoista ei päästä eroon ja jossain vaiheessa edessä on maksan ja suolen siirto. Skaala on aika suuri…

Toisena ihanana ja merkittävänä uutisena oli kotilomat. Luit oikein KOTILOMAT!!!! Saimme luvan viettää aikaa myös kotona, jos Veikan vointi sen sallii. Jos kaikkii menee hyvin, ensi keskiviikkona n. klo 11 suuntaamme taksin nokan kohti Kärkikujaa ja vierailemme Veikan kanssa ensi kerran kotona! Hetki kotona kestää muutamia tunteja ja neljän maissa pitää olla takaisin sairaalassa uutta nutritiota vaihtamassa. Tää oli itselle kyllä niin iso uutinen, että hymy oli korvissa kauan ja samalla melkein itkettikin!  Muutaman onnistuneen kotiloman jälkeen saamme toivottavasti järjestää myös ristiäiset, jotka näillä näkymin olisivat pääsiäisen jälkeen. Pitäkääpä kaikki peukkuja!

Muuten Veikalle kuuluu edelleen hyvää. Toissa yönä oli tullut pieni oksennus, mutta se on onneksi osoittautunut yksittäiseksi. Paino nousee ja poika kehittyy huimaa vauhtia. Tällä viikolla Veikka on todenteolla löytänyt kätensä ja tutkii ja maistelee niitä ihmeissään.

Tänään tapahtui myös jotain merkillistä. Veikka kääntyi 5 kertaa mahalta selälleen! En tiedä johtuko se oikean käden vahvemmasta suoristumisesta, mutta ihan sattumaa se ei kyllä voinut olla, koska poika toisti kääntymisen niin monta kertaa. Pitääpä kertoa asiasta alkuviikosta fysioterapeutille. Ylpeä toki olen tuosta kehityksestä, mutta ihan vielä ei kyllä tarttisi lähteä liikkeelle…

Viime viikon muutamat päivät mummun kanssa olivat menneet hyvin. Taisi olla tärkeitä hetkiä molemmille. Veikka sai tutustua mummuun ja mummu nuorimpaan lapsenlapseensa. Samaan aikaa myös minä pääsin hyvillä mielin viettämään arvokkaita yhteisiä hetkiä Lassin kanssa. On se sairaalasta poisoleminenkin vaan niin paljon helpompaa, kun tietää, että joku läheinen on pikkuisemme kanssa. Vaikka toki hoitajatkin sylittelevät ja leikkivät siellä Veikan kanssa, niin kuitenkin…

Kävimme Lassin kanssa kolmena päivänä sairaalassa katsomassa Veikkaa ja leikkimässä. Pappa piipahti keskiviikkona ja tortaina, kun tuli hakemaan mummun ja Lassin taas vaihteeksi Alavudelle.  Tällä viikolla olemme vaunutelleet (kävimme mm. VTO:n hissiaulassa moikkaamassa Paulaa ja Tainaa), jumppailleet, sylitelleet ja muutenkin seurustelleet. Maitoja menee nyt 8x 20ml ja veriarvot ovat kokeissa olleet tasaisia. Paino nousee ja hipoo pian jo kuutta kiloa!



7 vastausta käyttäjälle “Kotilomia kohti”

  1. Päivi T kirjoitti:

    IHANIA uutisia!! Ihan tulee kyyneleet silmiin!

  2. Peukku kirjoitti:

    Liikutusitku.

  3. Mari kirjoitti:

    Hieno homma! Peukut on pystyssä Lindforsinkadulla :)

  4. Päivi L kirjoitti:

    Ekan lukemisen jälkeen ei voinut vielä vastata, kun tuli nyyhkytys. Joulunaikaan koettiin juhlapyhien ihmeitä serkkutytön toipumisen suhteen, toivottavasti sarja jatkuu Veikan kohdalla nyt pääsiäisenä! Haleja meiltä kaikilta :) :) :) :)

  5. Kaija L kirjoitti:

    Todella hienoja uutisia. Tippa linssissä tuli luettua niitä ;D

  6. TarjaE kirjoitti:

    Hieno juttu! Olen kyllä seuraillut elämäänne tään blogin välityksellä, vaikka harvemmin olen mitään kommentoinut. Hengessä mukana, peukut pystyssä! :)

  7. Jenna kirjoitti:

    Yhdyn kyllä edellisiin.. kyynel vierähti väkisinki poskelle, mutta se oli onnea tälläkerralla :)
    Kuulostaa kyllä uskomattoman ihanilta uutisilta <3
    Halauksia

Vastaa