Kaikki ei sittenkään oo mennyt ihan ennakko-oletusten mukaan…
Kävimme sunnuntaina osastolla moikkaamassa anestesialääkäriä. Veikka sai maanantaille nukutusluvan ja pääsimme vielä kotiin yöksi. Aamulla sitten osastolle odottelemaan operaatiota. Lassi lähti mummun ja papan kanssa Alavudelle. Veikan leikkaus meni hyvin. Veikalta piti korjata haavatyrä vatsasta, mutta tyrä olikin avanteen reunassa, joten operaatio oli hieman isompi kuin luultiin. Silti oletuksena säilyi, että kotiutunemme tiistaina, koska Veikka ei kovin kipeä ollut. Kipulääkettäkin tarvitsi vain vuorokauden ajan. Osastolla ollaan kuitenkin edelleen. Veikan suoli otti operaatiosta sen verran nokkiinsa, että päätti olla kokonaan toimimatta toissa iltaan saakka. Siitä lähtien kakkaa on tullut minimaalinen määrä, mutta jotain kuitenkin. Veikka on tällä hetkellä päivätkin tipassa, koska maidot on tauolla niin kauan, kun suoli alkaa kunnolla vetämään. Vatsaan menee vain lääkkeet ja Osmosalia, jonka Veikka ottaa suun kautta. Suolen vetämättömyydestä johtuen Veikan maha on välillä tosi pinkeä ja sieltä joudutaan tyhjäämään suuria määriä (n.400ml 3-4 kertaa päivässä).
Kaikesta tästä suolen vetämättömyydestä huolimatta Veikka voi hyvin. Hän ei ole oksentanut kuin kerran, paino on pysynyt samana, veriarvot ovat hyvät ja poika jaksaa touhuta ja leikkiä.
Koska olomme sairaalassa taas venyy, Veikka sai tältä Lasten kirurgiselta osastoltakin nyt ihanan uuden omahoitajan Sadun. Muutenkin osasto on tuntunut jotenkin tosi kivalta ja turvalliselta. Siellä on leikkihuone, jossa Veikka viihtyy todella hyvin, mukavat hoitajat ja Veikan leikanneet kirurgit lähellä koko ajan. Ei ole tullut edes mieleeni, että pyytäisin siirtoa LO1:lle. Olin Veikan luona sairaalassa kaksi ekaa yötä, mutta sen jälkeen olen ollut päivät sairaalassa ja nukkunut yöt kotona. Sairaalayöt olivat todella rauhattomia. Veikka kyllä nukkuu siellä, mutta itseäni häiritsivät hirveästi muiden lasten itkut ja huudot…
Tässä kuvia tältä viikolta:
Leikkauksen jälkeen herkuttelemassa sipseillä
Uusi taito: Veikka osaa koota nuppipalapelejä alusta loppuun. Kotona nuppipalapelit eivät ole enää kiinnostaneet, koska Lassikaan ei tee niitä… 🙂 Joten eipä ole tämäkään aito tullut ennemmin mulle ilmi. Tämä eläinpalapeli on suosikki.
Nukketeatteria käsinukeilla akvaariokaloille
Musiikkihetki Veikan vanhojen kamujen sairaalaklovnien kanssa
Danskukin oli tuolla osastolla vuosi sitten leikkauksessa. Onkohan teillä sama Satu hoitajana kun meillä?! Kerro terkkuja jos muistaisi meidät. Toivottavasti ette pitkää aikaa joudu siellä olemaan.
Sama Satu. Mukava kuin mikä! 🙂 Kerron maanantaina terkkuja, kun tulee taas töihin.
Ihanat Ilona Poks ja Sulaleima 🙂 Toivottavasti pääsette pian kotiutumaan. Jami reissaa taas TAYSiin huomenna, tällä kertaa isin kanssa, tällä tietoa.
Jaksattamishaleja kaikille! Veikka on kyllä niiiiiin super reipas, että ihan itkettää!