Tilannepäivitystä

Tiistaina tosiaan siirryttiin ykköselle ja siellä on taas ollut mukavaa olla. Nyt vain yritämme olla eristyksessä niin päin, ettei ehdoin tahdoin lähdetä käytävältä hakemaan pöpöjä. Ainakin vielä tila on riittänyt: seinät eivät ole kaatuneet äitin eikä pojankaan päälle. Rota jyllää edelleen, mutta on toivottavasti laantumaan päin.

Maidot aloitettiin 4x 10ml ja lisättiin jo 8x 10ml, mutta palattiin takaisin pienempään määrään, koska suoli ei tällä hetkellä vedä ollenkaan. Silti suolta täytyy koko ajan stimuloida ja samalla olla ärsyttämättä liikaa. Toissapäivänä oli pahin tilanne ja nenämahaletkusta aspiroitiin todella paljon, mutta nyt suoli näyttää jo vähän toipumisen merkkejä -toivottavasti! Lyhytsuolilapsilla antibioottikuurit ja infektiot voivat kuulemma lamauttaa suolen toiminnan pariksikin viikoksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Veikalla suolen toiminta on kokonaan pysähtynyt, tai ainakin ensimmäinen kerta, kun mä sen oikeasti tajusin. Tuntuu tosi hurjalta! Toissapäivänä olin jo ihan maassa, mutta onneksi Vesku taas jaksoi kuunnella mua, lohduttaa ja ajatella järkevästi. Taas tarvitaan sitä kärsivällisyyttä ja taitoa olla murehtimatta tulevaa…

Kolmesta antibiootista yksi lopetettiin eilen. Kaksi muuta annetaan mennä ainakin viikonlopun yli. Immunoglobuliinit harvennettiin kahden viikon jälkeen siten, että niitä annetaan vain joka kolmas päivä. On tosi hankala arvioida, kuinka paljon Veikka on noista nyt hyötynyt, kun osa on tullut oksennuksina pihalle -kuten tänäänkin. Tarkoitus kuitenkin olisi, että immunoglobuliinit menisivät suoleen ja vaikuttaisivat siellä. Ja toisaalta nyt, kun suolen toiminta on lähes nolla, niin kulkeutuuko mitään suoleen asti!? Jälleen kerran siis kysymysmerkkiä, kuten aika usein tämä meidän poika. Oli muuten aika hurjaa kuulla, että immunoglobuliinin kerta-annos maksaa 164€. Aikas kalliita oksennuksia…

Veikka sai keskiviikkona hieman punasoluja. Pojan Hb on ollut viimeisen 2kk aikana usein 80-85. Punasoluja ei silti olla tankattu, koska Veikka on elokuusta lähtien korjannut itse Hb:n omaan normaalilukemaan, noin sataan. Kanyyli saatiin suoneen toisella yrittämällä, jalkaan tällä kertaa. Se lastoitettiin ja teipattiin kyllä hyvin, mutta Veikka oli illan aikana oikein yrittämällä yrittänyt outoa mötikkää pois, ja onnistunutkin siinä. Ei siis muuta kuin uutta suonta etsimään. Punasolut tiputettiin vasta yön aikana, jotta ylimääräiset piuhat eivät niin häiritsisi.

Tällä viikolla Veikalla on ollut vähän isompia huonekavereita. Veikka on tykännyt ihan hirmuisasti, kun tähän asti naapureina on ollut ”vain” vauvoja. Ensiksi oli reilu 3-vuotias Alex. Saimme Veikan kanssa vähän kielikylpyä, kun Alex puhui isänsä kanssa ruotsia tukiviittomia apuna käyttäen. Alexin jälkeen huonekaveriksi tuli vähän Lassia vanhempi Valtteri-poika. Veikka seurasi kiinnostuneena molempien poikien touhuja ja olisi kovasti halunnut mennä mukaan leikkiin. Eilisestä asti olemme saaneet olla yksiössä. Kiva välillä niinkin. On paljon mukavampi viedä Lassia Veikan luokse, kun saamme olla rauhassa. Eilen vietimmekin illan perheen kanssa, ”yhdessä” leikkien. Huomenna huonekaveriksemme tulee toivottavasti vähän Veikkaa vanhempi Kaius-poika, Veikan keväinen tuttava. Mäkin odotan niin jo tätä tapaamista, koska samalla on mullekin tiedossa mukavaa seuraa. :)

Mummu ja pappa tulivat tänään meille. Kävimme ensiksi Veikan luona ja sitten kotona Lassi otti heidät kovin ilostuneena vastaan. Veikka katseli mummua ja pappaa ensiksi hieman kummastuneena, olihan edellisistä tapaamisista kulunut  jo aikaa, mutta sitten alkoivat leikit ja lopuksi halattiin oikein kunnolla. Ensi viikolla Lassi viettää lomaviikkoa mummulassa. Mäkin saan eräänlaisen lomaviikon: lepoa, kotitöitä, Veikan hoitoa ja mikä parasta: ei aikataulua!

Vastaa