Raportti viime päivistä

Ehdin nyt hetken istahtaa koneelle ja kirjoitella viimeisen viikon tapahtumista.

Tiistaina saimme Helsingistä uuden huonetoverin. Tämä pieni tyttö ei sitten tullutkaan terveenä, vaan toi todennäköisesti enteroviruksen mukanaan. No, Veikka siirrettiin heti keskiviikkona toiseen huoneeseen, kun neiti alkoi oireileen. Veikka oli kuitenkin ehtinyt jo napata pöpön ja siitä lisää sitten tuonnempana. Koko viime viikko suunniteltiin ja järjesteltiin kotiutumistamme. Perjantaina menin aamusta sairaalaan ja näin lääkäritkin aamukierrolla. Veikka voi vielä melko hyvin, mutta hieman oireita  (=oksentelua ja totisuutta) tulevasta jo oli. Tapasimme osastolla Joonaksen (Veikan pitkäaikainen huonekaveri) vanhempineen ja saimme luoksemme myös hyvin harvinaiset vieraat, kun Veikan ensimmäinen ”tyttökaveri” Simone vanhempineen piipahti luonamme. Voi sitä jälleennäkemisen riemua!

Isäntä ja pikkuneiti, ikää molemmilla 7,5kk

Sitten olikin aika laittautua ja mennä juhlimaan diplomi-insinööriäni. Vesa-Matilla oli koululla valmistujaisjuhlat. Varsinainen valmistuminenhan oli jo kesäkuussa, mutta nyt oli virallinen juhla koululla ja todistukset jaettiin. Vesa-Matin vanhemmat olivat mukana juhlimassa. Haimme Veikan illaksi kotiin, jotta mamma ja pappakin saivat pitkästä aikaa viettää aikaa poikien kanssa. Veikka oli totinen, eikä kovin paljon jaksanut seurustella.


Tuore DI

Piirrettyjen katselua

Lukuhetki papan kanssa

Lauantaina oli sitten se kauan odotettu päivä. Hiukan mulla oli epävarma olo koko päivän Veikan kotiutumisen suhteen, koska poika ei ollut hymyillyt koko päivänä, joten tiesin, että kaikki ei olisi kunnossa. Jotain hyvääkin tuossa päivässä kuitenkin oli. Veikka söi pullosta juoden hyvällä halulla kaiken, mitä tarjottiin (ja on syönyt siitä eteenpäinkin). Valitettavasti myös oksensi lähes saman määrän. Kotiin kuitenkin lähdimme klo 20.30 aikaan illalla. Ilta ja yö menivät suht hyvin. Aamulla kotisairaalan hoitaja tuli käymään meillä ja laittoi kalkin Veikalle. Tuntui niin helpolta, kun ei tarvinnut lähteä minnekään, vaan saimme heti aamusta jatkaa elämää perheen kanssa. Eli uudelleen tuota aikaa odotellessa…

Konttausharjoituksia

Isoveljen leikit kiinnostavat

Uni tuli kesken leikin

Istunkin jo hetken itsekseen

Illalla Veikan vointi huononi. Oksennuksia tuli jonkin verran, ja kyökkimisiä sitäkin enemmän. Soitin kymmenen aikoihin kotisairaalaan ja sitten hetken päästä osastollekin. Heti emme kuitenkaan lähteneet Veikkaa sinne viemään, mutta Veikka tuli koko ajan kipeämmäksi. Muutamia tunteja kuuntelimme noin puolen tunnin välein Veikan kirkumista, kun vatsaa niin väänsi tai varmaan se ihan kramppasikin. Ilmaa tuli sekä röyhtäisyinä että stoomasta. Puoli 3 vein Veikan osastolle. Siellä paluu omaan huoneeseen, tällä kertaa kuitenkin eristykseen kahden mahapöpövauvan kanssa. Näiltä vauvoilta ei ole löydetty mitään bakteeria, joten todennäköisesti se on entero- tai jokin muu virus tai sitten joku harvinaisempi bakteeri.

Veikan vointi oli maanantaina melko hyvä. Hän sai Ringer-korvausta ja maitojakin jonkin verrran. Oksenteluja tuli satunnaisesti, samoin vatsanväänteitä. Labroissa ei ollut mitään ihmeellistä ja CRP:kin oli alle 10. Veikasta otettiin myös bakteeriviljelyt kakasta ja niiden tuloksi kans odotellaan. Viime yönä Veikka oli ollut tosi levoton ja kipeä. Olo oli huonontunut ja vatsakramppeja oli taas tullut. Hoitajat olivat laittaneet Veikalle nenämahaletkun, jotta masussa vaivaava ilma saatiin sitä kautta pois. Se oli auttanut huomattavasti. Sitä kautta Veikka pystyy myös oksentamaan eli mahasta ja suolesta nouseva erite pääsee ulos ilman oksennuksia, jos vain hoitaja ehtii avaamaan letkun. Nenämahaletku on siis auki vain tarvittaessa, ihan niin kuin silloin aikoinaan LO5 osastollakin. CRP oli tänään 17 eli noususuuntainen ja lääkärit olivat aloittaneet Veikalle 3 antibioottia. Tavallisesti tuollaiseen CRP:n nousuun ei kuulemma välttämättä edes reagoitasi, mutta Veikan tapauksessa nopeus on valttia. Toivotaan, että ne auttaisivat ja olo alkaisi heti paranemaan. Merkkejä siitä oli klo 14 jälkeen, jolloin sain pitkästä aikaa hymyjäkin pojalta ja konttausharjoitukset taas alkoivat. Pari Osmosal-annostakin meni tuttipullosta hyvällä halulla ja vieläpä pysyi sisällä. Maidot ovat nyt hetken tauolla ja yritetään rauhottaan mahaa ja suolta. Illalla en ole soittanut kuulumisia, koska aamulla meen taas Lassin hoitoon viemisen jälkeen sairaalaan.

Ai niin, taas tänään tapasin tuttuja, tällä kertaa Konstan vanhempineen. Ihana hymypoika! ♥ Ja Anuakin treffasin pikaisesti ruokalassa. Taidan olla jo aika tunnettu tuolla sairaalassa, kun pihalla, osastolla, sairaalan käytävillä, kahviossa ja ruokasalissa vilisee tuttuja. Hyvällä tavalla laitostunut siis! :)

Vastaa