Melkein kahden viikon kuulumiset

Koko viime viikko ollaan oltu päivät kotosalla Veikan ja Lassin kanssa. Mummu on ollut meidän apuna. Keskiviikkona Niko ja Merja junailivat Seinäjoelta seuraksemme ja perjantaina pappa, Heli ja Emmi tulivat hakemaan mummua kotiin. Mummulla onkin ansaittu lomaviikko meneillään. :D Perjantai-illalla saimme Lassin Senja-kummin viikonlopuksi luoksemme ja siitä Sara-kummi jatkoi maanantaista torstaihin ja kävipä mamma ja pappakin pikaisella vierailulla. Harvinaisin vieras tällä viikolla taisi olla Veikan Jenna-kummi, joka läheisestä asuinpaikastaan huolimatta ei paljon ole meillä päässyt vieraileen; aina on ollut joku perheessä kipeenä!! Nytkin Jenna oli sairaslomalla, mutta lonkkavaivat ei sentään taida Veikkaan tarttua…

Perjantaina sitten vihdoin aloitettiin riisivellin popsiminen. Ensiksi 10 ml ja määrää ollaan hiljalleen nostettu. Tänään syötiin 2x 15ml. Riisivellin Veikka syö ihan mielellään, mutta maitojen kanssa on vähän ongelmia. Etenkin yöllä Veikka syö tosi huonosti, myös päivällä syöminen on melkoista taistelua. Ruokaa annetaan nyt 6x 75ml (päivällä noin 3 tunnin välein ja yöllä klo 21 ja 9 välillä vain kerran). Ihan kaikkea Veikka ei tuosta vuorokauden maitoannoksesta kyllä syö. Lääkäri sanoi viime viikolla, että maitojen olisi hyvä mennä, koska nutritio + maidot on tällä hetkellä kalorimäärältään hiukan Veikan tarvetta alempi. Toivotaan, että riisivelli alkaisi maistumaan ja sitä kautta tulisi sitten lisää kaloreita ja ravintoa. Paino on seilannut nyt pari viikkoa 8kg tienoilla. Välillä alle, välillä päälle. Torstaina tankattiin taas punasoluja, koska Hb oli laskenut 80. Hyvin tankkaus auttoi, koska maanantain verikokeissa Hb oli 127.

Tauko nutritiosta on tällä hetkellä 8h 15min. Pian koittaa se aika, että haemme Veikan sairaalasta ilman tippaa ja viemme illalla sairaalaan sitten nutrition laittoon. Hyvän mittainen tuo tauko kyllä on jo nytkin, pari tuntia siihen lisää, niin sitten pääsemme jo aamulla lähtemään ilman konetta ja tippaa kotiin. Tavoite on, että tauko saataisiin 12 tuntiin, jolloin nutritio menisi vain yöllä. Sitä lyhyemmässä ajassa ei nutritiota voida Veikkaan tiputtaa, koska muuten nopeus nousisi liian suureksi.

Olemme ulkoilleet ja hikoilleet (etenkin sisällä). Nyt on onneksi sisäilma hieman viilentynyt tuulettimien ja ilmalämpöpumpun avulla ja onhan tuolla ulkonakin ”hieman” viileämpää kuin viime viikolla. Veikka pääsi helteiden aikaan ensimmäistä kertaa ulkona ihmettelemään vihreitä maisemia. Tähän asti niillä harvoilla ulkoilukerroilla hän on ollut vain vaunuissa ja yleensä untenmailla. Ja olipas se aika hienoa…

Toissapäivänä Veikka vihdoin kääntyi vasemman kyljen kautta masulleen. Itse en tuota nähnyt. Veikalla oli jumppatuokio fysioterapeutin kanssa ja 1,5 tunnin jumpan jälkeen hän oli tämän taidon näyttänyt. Tästä se sitten hiljalleen lähtee.

Pian kuukauden kiusanneet alahampaat alkavat vihdoin pilkottaa ikenien läpi. Toivotaan, että se helpottaisi oloa ja syöminenkin alkaisi hiljalleen tuntumaan mukavalta.

Tänään Veikka oli koko päivän sairaalassa. Menimme aamupäivällä Lassin ja Saran kanssa hakemaan poikaa, mutta Veikka oli hieman kipeän oloinen ja oksennellut muutamia kertoja, joten jätimme Veikan viettämään päivää Sanna-omahoitajan kanssa. Sanna oli koko päivän töissä, joten jätin Veikan hyvillä mielin sinne, koska oli tuttu hoitaja ja sillä oli hyvin aikaa olla Veikan kanssa. Huomisen Veikka on myös sairaalassa molempien omahoitajien (Sanna ja Pike) hoivissa. Veikalla on yskä pahentunut, nuha vaivaa edelleen ja nyt vielä tämä oksentelu… Toivotaan, että olo alkaisi huomenna paranemaan, koska iso liuta serkkupoikia on tulossa loppuviikosta hoitoapuun.

2 vastausta käyttäjälle “Melkein kahden viikon kuulumiset”

  1. Marjo kirjoitti:

    No nyt tuli sitten niitä monen toivomia kuvia! :D

  2. Mari kirjoitti:

    Ja kivoja kuvia onkin :) Ihania ilmeitä molemmilla pojilla!

Vastaa