Käväistiin alkukuusta kotieläinpuistossa Tanjan ja poikien kanssa. Vihdoin uskalsin lähteä Veikankin kanssa kunnolla ”ihmisten ilmoille”, toki ulkoilmaan helpommin uskaltaakin kuin sisälle. Oli kyllä niin onnistunut reissu. Juttua eläimistä on tullut sen jälkeen, kuvia ja videoita on pitänyt katsoa ja noin joka päivä Lassi muistuttaa, että voisimme mennä uudestaan…
Mummulan mökillä piipahdimme samalla reissulla, kun käväsimme Vesa-Matin kanssa Kokkolan asuntomessuilla. Messuilta ei mitään ihmeempää löytynyt, tietynlaisia varmistuksia omille ajatuksille ja kivoja pikkuideoita, joita voisi vaikka toteuttaakin.
Pikku Kakkosen leikkipuistossa keskustassa olemme olleet pariinkin otteeseen. Alkaa itseä jo hieman tympiä nää Hervannan samat puistot, vaikka toki täällä noita vaihtoehtoja kyllä piisaa. Veikka pääsi neljännellä bussireissulla rattaista pois istuskelemaan oikein penkille. Voi, että oli ihmeissään! 
Päivi ja kummitytöt olivat viime viikolla meillä. He hakivat peräkärryn tontilta ja me lähdimme seuraksi. Esittelin Iidalle ja Fannylle koko talon. Milloin seisoimme olohuoneessa ja milloin istuimme ruokapöydässä. Lassi esitteli omalla tyylillään asuntovaunun. Oli muuten aika haastavaa saada nuo kaksi eläväistä tyttöä samaan kuvaan, mutta onnistui sekin lopulta. Lepistöjen lähdettyä ja Veikan vielä nukkuessa autossa Lassi keksi mukavan ja turvallisen (?) kiipeilypaikan juuri tulleiden kattotuolien päällä.
Raksalla työtahti on ollut alkukuusta hieman rauhallisempaa. Talopaketti tuli tällä viikolla ja nyt on sitten alkanut jo katonkin teko. Pienet apulaisetkin ovat olleet mukana hommissa. Vähän vain meinaa sairastupa haitata meidän perheen rakennuspuuhastelua…
Lepohetki
Sunnuntaina
Maanantaiaamuna
Tiistai-iltapäivällä
Kotona olo on tasaantunut. Pojat leikkivät yhä enemmän keskenään, vaikkakin tappelevat ainakin yhtä paljon. Lassi on onneksi hieman rauhoittunut, eikä välitä pienemmästä kiusantekijästä enää niin, tokihan senkin mitta aina jossain välissä täyttyy… Leipurit ja taiteilijat hommissa. Pullat tummuivat uunissa liikaa, mutta maistuivat herkullisilta, taiteilijoilla onnistui teokset paremmin.
Veikka lempipaikassaan. Jos talo jostain syystä hiljenee yllättäen, löytyy Veikka melko varmasti sänkynsä alta. Tutit, rakkaat aarteet, jemmassa yön jäljiltä.
Ja tässä isompi poitsu lastenohjelmia katsomassa: Mut pienestä asti tunteneet voisivat kysyä, että miten niin äitiinsä tullut!?
