Arkisto: syyskuu 2010

Eteenpäin

tiistaina 28. syyskuuta 2010

…ja ylöspäin! Konttauksesta karhunkävelyyn ja siitä polviseisontaan.

Lauantaista lähtien Veikan vointi on ollut hyvä. Ei yökkimistä, eikä oksenteluja. Maitoja on alettu hiljalleen antamaan, tän päivän määrä oli 7 x 15ml. Nutritiota on pystytty hieman vähentämään ja tauko on nyt 2 tuntia. Jee, eiköhän tää tästä! Jos kaikki menee oikein hyvin pääsemme viikon päästä kotiin, mutta se siis edellyttää koko ajan eteenpäin menemistä -ja mun suunnitelmien mukaan etenemistä, tiedä sitten, mitä nuo lääkärit ovat kaavailleet! ;)

Ulkoilemassa

lauantaina 25. syyskuuta 2010

Veikan vointi oli niin hyvä, että saimme luvan ulkoiluun. Tässä hiukan kuvaterveisiä.

Viikon kuulumiset

perjantaina 24. syyskuuta 2010

Ehtisköhän sitä vähän kirjoittelemaan kuulumisia. Ehkä, tai ei sittenkään! Pieni apulainen tuli häiritsemään. Jatkan joskus… Aamulla siis aloitin, josko nyt saisi päätökseen.

Sairaalassa edelleen ollaan, eikä kotiin pääsystä ole mitään tietoa. Veikka alkoi sunnuntai-iltana uudelleen oksentelemaan ja maidot on ollut tauolla siitä asti. Muutamia päiviä on nyt koitettu pientä määrää Osmosalia (7x10ml), vaihtelemalla menestyksellä. Uusia lääkkeitä suolen toiminnan parantamiseksi on aloitettu ja niistä toivotaan jo hiljalleen tuloksiakin. Veikka on ollut välillä tosi nuutunut, mutta välillä on onneksi ollut lähes normaali touhukas itsensäkin. Nenämahaletku on, nutritiosta pidetään tällä hetkellä vain tunnin tauko ja maitoja voidaan toivottavasti alkaa lähipäivinä kokeilemaan. Tällä kertaa edetään kuitenkin vielä varovaisemmin kuin edellisillä kerroilla. Huonovointisuudesta huolimatta kovasti on uusien taitojen opetteluakin. Konttausta harjoitellaan ahkerasti, mutta vielä suositumpaa on nousta karhunkäyntiasentoon, siitä ei vielä olla kuitenkaan lähdetty liikenteeseen. Ja ylöspäinkin on mieli, pian hoksataan myös se, miten päästään seisomaan… Kolmas hammaskin puhkesi muuten keskiviikkona ja lähiaikoina on tulossa vielä kolme uutta.

Kylpyynkin päästiin pitkästä aikaa sunnuntaina. Lassikin pääsi mukaan, tosin ei ihan konkreettisesti, vaikka mieli altaaseen tekikin. Touhua riitti, kun Veikka päätti pissata veteen ja iskä sai laittaa uuden veden.

Keskiviikkona Veikka sai mukavia vieraita, kun sairaalapellet vierailivat. Oli siinä ihmettelemistä… Laulut ja kuplat olivat ehdottomia suosikkeja.

Torstainen vieras oli vähän värittömämpi täti. Lukuhetki Päivin kanssa oli mukava, vaikkei eilisen päivän aikana paljon hymyjä irronnut.

Lassin kanssa touhut jatkuu kotona ja hoidossa. Hoidossa on edelleen mukavaa ja joka päivä on leikitty autoilla. Mummu on ollut luonamme koko viikon ja paljon on ehtinyt täälläkin tapahtumaan. Ikea ja Ideapark kierretty, sairaalassa oltu vähintään kerran päivässä, koti suursiivottu ikkunoita myöden (Lassikin oli apuna, kuten kuvista näkyy) ja muutenkin monta rästihommaa on pois alta. Niin ja onhan Lassikin saanut tässä kuussa 3 uutta hammasta, enää yksi puuttuu täydestä rivistöstä. Huonoa syömistä ja välillä kitinää enemmän kuin uhmaikä sallii, liekö syy siis hampaissa?

Lassi leikin tiimellyksessä:

Mummun ostama aarre: Pate ja soiva auto! Vain Mau puuttuu…

Ostin Lassin leluille uudet laatikot ja järjestin ne hienosti hyllyyn. Poika kaatoi kaikki laatikot lattialle ja jatkoi leikkimistä!

Mä pääsin tällä viikolla vähän tuulettumaankin. Kävin ensimmäistä kertaa Leijonaemoissa ja sain eilen vielä uuden tyylinkin 1,5 tunnin parturintuolissa istumisen jälkeen. Kyllä virkistivät, molemmat! Leinonaemot on joukko erityislasten (vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten) vanhempia. He kokoontuvat täällä Tampereella noin kerran kuussa. Vertaistukea, vaikkei siellä samanlaista arkea kellään olekkaan, mutta ymmärrystä moneen asiaan löytyy.

Koko perhe osastolla

lauantaina 18. syyskuuta 2010

Ensimmäistä kertaa Lassi viihtyi Veikan luona sairaalassa 1,5 tuntia!!! Saimme olla rauhassa omalla porukalla, kun vierustoverikin on viikonlopun kotilomilla. Iltapäivällä uudestaan…

Traktorileikit

Joku sentään pysyi jumppamatolla! :)

Hommissa! Siis korjaamassa Veikan sänkyä.

Ps. Veikka oppi eilen konttaamaan!

Takaisin tutulla osastolla

perjantaina 17. syyskuuta 2010

Olipas mukavaa tulla takaisin ykköselle. Nyt Veikkaa hoitavat taas tutut hoitajat ja lääkärit, eikä munkaan tartte murehtia niin paljoa.

Nelosen lääkäri alkoi eilen puhumaan kotiuttamisesta, joten eiköhän Veikka alkanut sitten illalla oksennella. Koitin eilen viikon tauon jälkeen riisikanasosetta, masu ja suoli ei kestänyt sitä vielä. Yö ja aamu oli onneksi mennyt hyvin ja nyt sitten koitamme vähän rauhallisemmin ruokien kanssa. Paluu tutulle osastolle, omaan huoneeseen, joten eiköhän se sitten taas tästä. Veikka on voinut jo pian viikon mainiosti, eilisiltaa lukuunottamatta. Luultavasti kotiutus on kuitenkin vasta ensi viikon lopulla, kun nutritiotauko on saatu 12 tuntiin ja ruoat pysymään sisällä. Ja tietenkin kaiken pitää muutenkin mennä hyvin ilman takapakkeilua.

Antibiootit loppuivat tänään ja maitoja annetaan 6x 20ml. Huomenna määrä nostetaan 6x 40ml ja nutritiosta pidetään 2 tunnin tauko. Hitaasti, mutta varmasti kotia kohti. Oon tosi onnellinen, että pääsimme pois neloselta. Hienot uudet tilat siellä kyllä oli, mutta vaikka osaston huoneet onkin hyvin eristetty ja hygieniasta pidetään todella hyvin huolta, ettei pöpöt pääse leviämään, niin silti pelko infektiokierteestä vaivasi koko ajan. Samoin vaivasi se, että hoitajat ja lääkärit osasivat kyllä hoitaa Veikkaa infektiopotilaana, muttei hirschsbrungin tautista lasta.

Oli muuten ihana mennä osastolle, kun hoitajista Jutta oli meitä vastassa. Kun olimme asettautuneet huoneeseen, Reetta tuli moikkaamaan Veikkaa. Siinä nuo kaksi ”lähesomahoitajaa” sitten lirkuttelivat murulleen. Hetken päästä virallinen omahoitaja-Sanna tuli moikkaamaan meitä ja lopulta omahoitaja-Pirkko jäi hoitamaan Veikkaa koko illaksi. Tutuissa, turvallisissa käsissä siis…

Reippaat terkut neloselta

keskiviikkona 15. syyskuuta 2010

Mutta missä on Veikka?

Synttärisankari

tiistaina 14. syyskuuta 2010

Osaston vaihto

maanantaina 13. syyskuuta 2010

Meidät ”ylennettiin” kolmanteen kerrokseen infektio-osastolle. Veikan majapaikka LO1:llä eli 5 huone tarvittiin toiselle infektiopotilaalle, joka tarvitsi tehohoitoa. LO1:llä ei ollut enää paikkaa Veikalle, joten osastonvaihto oli edessä. Nyt vain toivotaan, ettei Veikka nappaisi tuolta osastolta lisää pöpöjä ja joutuisi infektiokierteeseen! Veikalla on onneksi oma huone ja oma hoitaja, joten uskotaan, että lisäpöpöiltä säästytään!

CRP oli tänä aamuna 21, joten hienosti ollaan perjantaisesta arvosta (90) tultu alas. Osmosalit ovat tänään pysyneet sisällä ja muutenkin on ollut virkeä poika. Nyt vain tutustumista uusiin hoitajiin ja sitten toivottavasti pikaisesti kotia kohti. Hoitaja kyllä tänään meinas, että antibiootit menis vissiin vielä tän viikon, mut katotaan nyt…

Veikan vointi

perjantaina 10. syyskuuta 2010

Oli fiksu päätös viedä Veikka sairaalaan. Kai ne vanhempien vaistot vain tällaisissa tilanteissa toimivat… Veikka oli oksentanut yöllä pari kertaa ja aamulla kolme kertaa. Ringeriä on mennyt nestekorvauksena ihan valtavat määrät ja silti Veikka on hieman kuivan oloinen, eikä pissaa ole paljoa tullut. Veikka oli saanut taas nenämahaletkun ja sieltä nousi koko päivän tasaiseen tahtiin. Nyt illalla se oli onneksi rauhoittunut. Aamulla ja illalla on otettu verinäytteet ja aamulla vielä bakteeriviljelys kakasta. Yksi vastaus oli jo tänään tullut negatiivisena, hyvä niin. Kuume oli iltapäivällä, kun kävin sairaalassa, 40 astetta. Veikka oli tosi lämpöinen ja tuskaisen oloinen. Onneksi nyt on tullut lupa Pronaxen-kipulääkkeen rinnalla antaa tarvittaessa myös Panadolia, koska maksa-arvot ovat normalisoituneet. Tällä hetkellä kuumetta on 39,3 ja Veikka on kuulemma huomattavasti virkeämpi. Jaksoi seurailla ja iloisesti potkiskella sängyssä. Veikka on nyt osastolla yksin eristyshuoneessa ja hänellä on oma hoitaja koko ajan paikalla. CRP oli illalla noussut 19 ja 2 antibioottia oli aloitettu. Ne voidaan tällä hetkellä laittaa broviaciin, eikä kanyylia tarvita. Nutritio säilytettiin tällä kertaa ainakin viikonlopun yli saman kokoisena ja tauko pysyy 12 tunnissa. Tauon aikana Veikka saa suoneen 10% sokeria (elektrolyyttilisällä), koska ruoat ovat taas tauolla. Hienosti oli sokerit pysyneet, ollen illalla 7! Onneksi Veikan huonoon oloon reagoitiin taas näin nopeaan. Ollaan toiveikkaita pikaisen toipumisen suhteen! Silti sairaalajakso on varmasti taas yllättävänkin pitkä…

Taas takaisin sairaalaan

perjantaina 10. syyskuuta 2010

…toistakymmentä oksennusta ja pyykkiä yli 2 koneelista! Vaikerrusta ja pahaa oloa. Soitto osastolle ja sitten klo 1.30 auton nokka sairaalaa kohti. Näin lyhyeen päättyi tämä kotiutus. En kyllä olisi päivällä uskonut, että taas viemme Veikan takaisin. Josko se kolmas kerta sanoisi sitten sen toden!?