Archive for the ‘Lassi’ Category

Levillä

perjantai, 4 tammikuun, 2013

Perjantai-ilta. Auto oli pakattu suksiboxia myöten täyteen. Mukana oli meidän perheen lisäksi mamma. Mä ahtauduin poikien istuinten väliin takapenkille. Veikka tippaan, ja matka sai alkaa.

Veikka oli ensimmäistä kertaa matkustamassa noin kauas yliopistollisesta sairaalasta. Vähän jännitti, oliko kaikki mukana. Noita Veikan juttuja kun ei ihan perusmarketista tai edes Kittilän tk:sta saa. Kaikki oli kuitenkin mukana, ja sopivasti ylimääräistä.

Matka kesti noin 9 tuntia. Perillä olimme klo 5.30. Aikuiset väsyneinä, lapset koko matkan nukkuneena virkeinä. Aamun aikana Lassin vointi kuitenkin huononi, ja kuume alkoi nousemaan. Kuumetta riitti tiistaiaamuun asti. Se siis niistä ulkoiluista. Sisällä oltiin paljon ja Veikka oli paljon tipassa. Tilat olivat pienet, mutta tekemistä riitti yllättävän hyvin, vaikka leluja olikin melko vähän mukana.

Mamman mukana olo mahdollisti mun ja Veskun rinteeseen pääsyn. Edellisestä kerrasta oli kulunut jo yli 3,5 vuotta. Hienoa oli, ja nautimme kyllä molempina päivinä. Jumiuduimme yhteen rinteeseen, mutta ei se haitannut. Lukuisista itänaapurin ”lanaajista” huolimatta rinne pysyi yllättävän hyvässä kunnossa.

Tiistain-keskiviikon välisenä yönä oli sitten Veikan vuoro alkaa kuumeilemaan. Onneksi lämpö pysyi Panadolin voimalla aisoissa, ja selviydyimme ilman sairaalan apua.

Lassi pääsi viimeisenä lomapäivänä kokeilemaan laskettelua. Hienosti onnistui autettuna, ja intoa riitti. Ensimmäisen laskun aikana poika tuumasi, että ”Mennään hyppyristä!”. Ei oo omena puusta kauas pudonnut, vai miten se nyt menikään!

Illalla lähdimme takaisin kohti Pohjanmaata. Matka oli hieman menomatkaa levottomampi, Lassi nukkui kuin tukki, mutta Veikka heräsi joka pysähdykseen (ja niitä pysähdyksiä oli aika paljon, kun aina jonkun piti päästä suoristamaan jalkojaan ja lepuuttamaan selkäänsä). Pääsimme aamu-unille poikien ollessa mummun ja papan kanssa. Iltapäivällä lähdimme melkein 2 viikon reissusta kotia kohti.

Vaikka loma menikin sairastelujen vuoksi vähän erilailla kuin olimme ajatelleet, uudelleen menemme aivan varmasti. Toivottavasti siihen ei kulu sitä 3,5 vuotta!

Joulu mummuloissa

perjantai, 4 tammikuun, 2013

Tulossa juttua ja kuvia

Loppuvuoden kuulumisia

sunnuntai, 23 joulukuun, 2012

…tulee joskus!

Walking with dinosaurus

torstai, 15 marraskuun, 2012

Piipahdimme pyhäinpäivänä Helsingissä katsomassa dinosauruksia. Live Nation ja Leijonaemot mahdollistivat meidän perheelle hienon elämyksen. Pojille show oli vielä hiukan jännittävä, mutta varmasti ikimuistoinen. Katsoimme ensimmäisen puoliskon aition parvekkeelta ja toisen aition ikkunoiden takaa. Tai Veikka pelasi toisen puoliajan muistipeliä puhelimella. Hän ei enää halunnut katsoa. Meteli oli kova, eikä meillä ollut kuulosuojaimia mukana, joten sormet korvissa piti istua, siis parvekkeella, ikkunat hiljenivät ääntä sopivasti. Kovasti pojat ovat puhueet isoista ja pelottavista dinosauruksista, ja hienoa kuulemma oli. Onneksi mitään pelkoja ja painajaisia ei oo tullut.

Suurimmat dinosaurukset olivat 10m korkeita ja 14m pitkiä

(kuvassa myös ihminen kalliolla puun juurelle)

Tays-keikka

torstai, 15 marraskuun, 2012

Enterorokosta toivuttiin, eikä tartutettu kuin kaksi lähipiiristämme. Lokakuun lopussa Veikka alkoi kuitenkin oireilemaan oikein todenteolla suolistonsa ja masunsa kanssa. Yöt olivat tosi levottomia ja parina yönä ei sitten enää oikein nukuttukaan. Liekö jälkimaininkeja tuosta rokosta vai ihan oma pöpö suolessa!? Taysiin lähdettiin näytille. Verikokeet ja muutkin näytteet olivat ok ja negatiivisia. Mitään syytä ei siis löytynyt. Jo olemassa olevaa antibioottia nostettiin lääkeannokseksi pariksi viikoksi ja Ringeriä tankattiin, ja ne auttoivat. Veikka on ollut tosi janoinen, mutta onneksi sekin on jo vähenemään päin, koska Veikallehan ei oikeasti saisi isoja määriä juottaa mitään… Tipattomat yöt ovat nyt kuitenkin hetkeksi jääneet taakse. Meillä oli jo lupa koittaa 4 tipatonta yötä viikossa, ja kerran se ehdittiin onnistuneesti kokeilemaankin, kunnes tämä alkoi. Mutta eiköhän tämä tästä ajan kanssa… Veikka on kovin laihtunut, eikä kasvua varmaan taaskaan ole seuraavaan kontrolliin tapahtunut. Raukka pieni… ♥

Mutta täytyy kyllä kehua Taysia ja ihania lääkäreitämme! Me oltiin oltu Veikan kanssa jotain pari tuntia polilla odottaas lääkärille pääsyä, kun päiväsairaalasta oltiin hälytetty kiireapuun toinen lääkäri. Tämä lääkäri tiesi Veikan ennestään viime talvelta. Hän otti meidät ensimmäisenä vastaan, ja sanoi, että hoitajat olivat pyytäneet tekemään näin, kun Veikka oli joutunut odottamaan jo niin kauan. Itselleni tuo 2 tuntia ei oikeastaan tuntunut edes paljolta, koska olemmehan olleet siellä joskus aavistuksen pidempäänkin ”seurattavana”, mutta Veikka alkoi kyllä olemaan jo kypsänä, kun me ei voitu poistua polin puhtaalta puolelta mihinkään.  No, kesken tutkimusten tämä lääkäri hälytettiin kuitenkin takaisin päiväsairaalaan, me menimme leikkipaikalle odottaan. Tarja- ja Kalle-lääkärimme sattuivat kävelemään odotusaulan ohi ja pysähtyivät ihmettelemään, mitä teimme siellä. Kerroin kuulumiset ja oireet ja eipä aikaakaan, kun he olivat jo suunnitellleet lääkemuutokset, otettavat kokeet jne. Veikan äsken katsonut lääkäri soitti Kallelle ja Kalle kertoi, että täällähän me Tarjan kanssa jo suunnittelemme Veikan hoitoa. Vartin päästä Veikan leikanneet kirurgit tupsahtivat myös paikalle, joten siinä sitten keskustelin koko konkkaronkan kanssa tilanteesta. Oli aika luksuspalvelua!!! Puolen tunnin jutustelun jälkeen Veikka nukahti syliini. Hoitaja tuli ottamaan verikokeet ja pääsimme uudelleen lääkärinkin luo. Veikka nukkui tutkimusten ajan. Sitten kahvilaan kermamunkille! Veikka nukkui edelleen. Lopulta verikokeiden vastausten tultua lähdimme kotiin toivoen, että palaisimme vasta perjantaina hammaslääkäriin ja sovittuihin verikoekontrolleihin. Näin myös kävi!

Nyt Veikka voi ihan hyvin. Maitoja menee taas normaali määrä, ja tosiaan tipassa ollaan joka yö, mutta yöt ovat masuvaivojen osalta onneksi rauhoittuneet. On se vaan ihanaa, kun voi ja pystyy nesteyttämään lastaan kotona, koska ilman tuota keskuslaskimokatetriahan tässä oltaisiin taas oltu sairaala-arkea jonkin aikaa…

Miehistöni iltasella ♥ ♥ ♥

Ensilumi

torstai, 15 marraskuun, 2012

Ja tontutkin alkoivat jo hiippailemaan

Syysloma = sairasloma

lauantai, 27 lokakuun, 2012

Kuten otsikostakin näkee, ei mennyt syysloma ihan lomaillessa… Menin tiistai-iltana Alavudelle. Lassi oli kuumeessa ja Veikka näpyissä. Veikan voinnissa oli jo viikonlopusta lähtien havaittavissa jotain infektion merkkejä. Hän pyysi koko ajan juomista ja joi reilusti yli litran päivän aikana, mikä on ihan liikaa Veikalle. Pojat olivat maanantain Sapsulla. Väsymys ja voimattomuus oli vaivannut Veikkaa, myös näppyjä oli jo silloin ilmestynyt suun ympärille. Muuten poikien yölomailut Alavudella oli mennyt hyvin, vaikka tämä enterorokko toikin lievän lisämausteen ja haasteen isovanhempien arkeen.

Pojat pääsivät taudista vähällä. Veikalle ei noussut kuumetta, näppyjä tuli suun ympärille, mahaan sekä vähän käsiin ja kantapäihin. Lassi oli vuorokauden kuumeessa ja sai muutamia näppyjä kasvoihin ja kainaloon. Itselläni oireet alkoivat keskiviikkona, vilutti ja kurkkuun pisti. Illalla kuumetta oli jo 39,5 ja nielu oli valkoisessa peitteessä. Jokavuotista angiinaa vai enterorokkoa pojilta? Torstaiaamuna kurkku oli yhä enemmän valkoisessa peitteessä, joten päätin lähteä terveyskeskukseen näytille. Labrat kunnossa ja nielun pikanäyte negatiivinen. Buranaa naamaan ja odottamaan, kuinka pahaksi tauti yltyy. Onnekseni olo alkoi hiljalleen paranemaan. Kuumetta ei ollut enää perjantaina ja kurkkukipu helpotti viimein tiistaina. Enterorokkoa siis myös mulla! Sairastutimme myös ainakin Emmin ja Helin…

Olipa siis varsinainen syysLOMA. Maanantaina olin väsyneempi kuin ennen lomaa… Onneksi se alkoi loppuviikosta helpottamaan!

Kuvia mummulasta:

Haravointia

Lomakynnet

”Kyllä isi tykkää!” tuumasi Lassi

Sofia rohkaistu moikkaamaan meitä sairastupalaisia

Apulaiset puolukkasurvoksen kimpussa

Syysloma

maanantai, 15 lokakuun, 2012

Viikonloppuna vierailimme Alavudella. Vesku teki polttopuita ja mä tyhjensin omia varastoja mummulasta, ystävien tuleva koti tuli tarkastettua ja Keskinen kierrettyä. Sunnuntai-iltana suuntasimme kotiin, kahdestaan. Pojat jäivät siis jo syyslomalle mummulaan ja Sapsulle. Mä olin tänään töissä ja samoin huomenna. Töiden jälkeen puuhastelen hetken vielä kotosalla ja suuntaan sitten poikien luo. Veskulla ei mitään lomia oo, joten hän jää koti-isännäksi. Tuntuu aikas uskomattomalta, että Veikkakin voi olla poissa meidän vanhempien luota näin kauan, 2 yötä. Tähän asti tämä on onnistunut vain sairaalassa ollessa. Pidämme Veikalla 2 tipatonta yötä peräkkäin, vaikkei se niin kovin hyväksi hänelle olekaan, mutta kiritään sitten nestetasapainoa taas seuraavina päivinä. Sain nämä alkuviikon päivät omaishoidon vapaina. Niitä kuuluisi olla 3 kpl/ kuukausi, mutta nämä ovat ensimmäiset tässä 1,5 vuoden omaishoitajuuden aikana. Tästä on hyvä jatkaa!

Lassin neuvola

keskiviikko, 10 lokakuun, 2012

Heti aluksi pitää todeta, että Lassi oli todella reipas! Heti uuteen neuvolaan saavuttua Soile-täti tuli pyytämään Lassi omaan huoneeseen ja mä jäin täyttämään kyselykaavaketta käytävälle. Eipä ollut mitään ongelmaa pojalle, vaikka mä kyllä epäilin, että noinkohan vaan jää vieraan ihmisen kanssa tekemään tehtäviä.

Lassin kehitys oli kuulemma ikätasoista. Osasi leikata viivaa pitkin, piirtää mallin mukaan kuvioita, kävellä varpailla viivaa pitkin, hyppiä, heittää palloa… Jos nyt jotain kehitettävää taidoissa löytyy, niin pallon kiinniottoa voisi kuulemma harjoitella.

Pituutta oli 105,3cm ja painoa 18,3kg. Hiukan oli laskenut käyrillä, mutta silti 0-käyrän yläpuolella mennään.

Lopuksi pistettiin vielä rokotus. Lassilla oli yskää ja nuhaa jo edellisenä päivänä ja eilen alkuillasta nousi kuume. Uskon sen johtuvan flunssasta, mutta ehkä rokote hieman edesauttoi kuumeen nousua. Illalla ja yöllä lämpöä oli 38,3, mutta sitten klo 3 aikoihin kuume alkoi laskemaan. Ilman särkylääkkeitä päästiin ja tänään on ollut jo lähes terveen oloinen poika. Nuhaa ja yskää riittää vielä molemillakin pojilla. Toivotaan kuitenkin, että Veikka pääsisi tästä flunssasta ilman kuumeiluja.

Kavereita

maanantai, 1 lokakuun, 2012

Olo uudessa kodissa ja sen ympäristössä on ollut ihanaa. Pojat ovat leikkineet toistensa, naapurilasten ja vieraidemme kanssa.

Tässä kuvaparhaimmistoa:

Viljami ja Lassi

Veljekset vauhdissa

Soffi-kummin kanssa saunalautalla

Veikka ohjaa

Väsyneet saunalauttailijat

Puutarhassamme

Naapurustoa hiekkalaatikolla

Vesikoneella

Pienet kaivurimiehet

Veera ja Veikka ♥

Eero ja Lassi

Autorata

Iltasella

Mamman kanssa leikkimässä

Mummun kainalossa