Arkisto aiheelle ‘Tiedotus’

Kuvien lisäilyä

perjantaina 20. huhtikuuta 2012

Lisäilin vähä kuvia joihinkin edellisiin kirjoituksiin tälle vuodelle.

Muistutus

tiistaina 20. maaliskuuta 2012

Silminäkijä huomenna klo 22.10 Yle tv2

Silminnäkijä

keskiviikkona 14. maaliskuuta 2012

Loppukuvauksetkin menivät hyvin. Väsynyt sitä kyllä oli, kun kuvaukset oli kokonaan ohi. Ehkä se oli sitten mun tapani stressata tätä asiaa. Ja oikeastaan jännitys ohjelman esittämisestäkin tuli vasta, kun ohjelma oli kuvattu ja tekovaiheessa. Onneksi saimme nähdä ohjelman etukäteen, niin on paljon turvallisempi olo. Kiitos jälleen Reijan!

Silminäkijä tulee viikon päästä keskiviikkona 21.3. klo 22.10

Tässä esittely Ylen sivuilta.

Joulun vihreää valoa ♥

maanantaina 20. joulukuuta 2010

Puhuimme aamulla Jutta-hoitajan kanssa lääkäreille Veikan joulusuunnitelmista. Hetken asiaa pohdittuaan lääkärit antoivat tämän kuntoiselle pojalle luvan Alavus-yölomalle! Siis jouluaattoaamusta joulupäiväiltaan! Nyt sitten vain jokainen tyylillään: käsiä ristiin tai peukut pystyyn, että suunnitelma etenee toteutusasteelle ja matkaamme perjantaina viemään parhaimman lahjan lähisuvuillemme, Veikan ensivierailulle!

Tilastoja

keskiviikkona 8. syyskuuta 2010

Pitkästä aikaa isäntä itte pääsöö kirjoittelemaan, ja minkäs sitä tekniikan ihminen itselleen voi: tilastoja luvassa… :)

Eli otin kuvakaappauksen tilastosivulta, joka möllöttää tuossa alapuolella. Ne, jotka ei tuota Lontoota niin ymmärrä, selvennetään sen verran, että oranssi palkki/sarake tarkoittaa uniikkeja käyntejä/kuukausi/tietokone. Toinen oleellinen väri on keltainen eli kuinka monta kertaa sivulla on vierailtu. Jakamalla keltaisen sarakkeen luvun oranssilla, saadaan keskimääräinen käyntien lukumäärä kuukautta kohti.

Tilastoja vääristää jonkin verran se, että ne käsittävät koko tepoot.net -domainin aliosoitteet, eli mukana on myös käynnit tepoot.net -osoitteessa (josta tietenkin osa tulee blogia lukemaan) sekä lisäksi Thaimaan matkapäiväkirjan lukijat. Myös erilaiset hakukoneiden robotit nostavat uniikkien käyntien määriä. Joka tapauksessa blogiin tulevia käyttäjiä on yli 95% joka kuukausi, parhaimmillaan 99% kaikista kävijöistä (taulukon keltainen sarake).

Tilannepäivitys

torstaina 1. heinäkuuta 2010

Sukuni tuntien, ajattelin kirjoittaa tällaisen tarkemman tilannepäivityksen, jotta ehtisin lauantaina häissä puhua muustakin kuin Veikasta! :) Tiedän, ettei tää nyt kokonaan kyselyjä poista, eikä tarvikkaan, mutta jos ei ihan jokaiselle tarvitsisi kaikkea selittää. Eli toivottavasti jaksatte lukea, tuli aikas pitkä teksti!

Lassin yskä alkaa olla voiton puolella. Me Vesa-Matin kanssa parantelimme yskäämme vielä alkuviikon. Keskiviikkona ajattelin, että nyt uskallamme Lassin kanssa mennä sairaalalle ja ottaa Veikka meidän kanssa pihalle nauttimaan ihanasta kesästä. Kuiskas kävikään!? Veikka alkoi juuri sinä päivänä lämpöillä, joten ulkoilut sitten jäi. Piipahdimme vain pikaisesti Veikan luona osastolla. Lassi ei viihdy sitten hetkeäkään siinä huoneessa… Sairaalan leikkikentällä onneksi viihtyi ja vietimmekin aamupäivän siellä. Meillä oli oikein evästäkin mukana.

Veikka voi periaatteessa ihan hyvin. Hän on virkeä ja hyväntuulinen, mutta tällä hetkellä vähän kuumeinen ja oksentelee päivittäin. Hän sai pissatulehduksen pari viikkoa sitten ja sitä alettiin jostain syystä hoitamaan vasta tän viikon maanantaina antibiooteilla. Keskiviikkona antibiootti vaihdettiin toiseen, kun tarkemman viljelyksen tulokset tulivat. Pystyvät nyt toivottavasti tehokkaammin hoitamaan juuri tätä pöpöä. Ruoka on maittanut vaihtelevasti. Kovin paljoa hoitajat eivät ole tuputtaneet ruokaa, jotta ei sitten sen vuoksi olisi tullut oksennuksia. Osa ruoista on korvattu suonensisäisesti. Noi oksennukset johtuvat varmasti osaksi Veikan taudista, mutta osaksi myös tuosta tulehduksesta, koska kesäkuinen korvatulehduskin aiheutti oksenteluja viikon verran. Toivottavasti antibiootti alkaisi mahdollisimman pian tehota.

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoitellut, Veikka on kovin touhukas ja seurallinen pikkuherra. Kääntyminen selältä mahalleen alkoi kunnolla onnistua n.5kk iässä. Samalla alkoi myös halu päästä eteenpäin ja Veikka on päässyt jaloilla potkien ryömimäänkin jo 15cm, mutta ylävartalo ei vielä oikein ole mukana tuossa jutussa. Yritys on kuitenkin kova ja harjoitukset jatkuvat. Eikä tässä nyt mitään kiirettä tuon liikkeelle lähdön kanssa olisi, mutta taitaa olla yhtä halukas liikkumaan kuin isoveljensäkin, joka konttasi jo reilun 6kk iässä… Veikalla on sairaalassa omassa huoneessa leikkimatto, joka tilanahtauden vuoksi pitää aina kerätä rullalle nurkkaan, mutta onneksi hoitajat ottavat sen päivittäin Veikan käyttöön. Veikalla on myös oma Sirkka-tuoli niin sairaalassa kuin kotonakin. Siinä poika viihtyy hyvin, katselee telkkaria ja viettää aikaa välillä myös hoitajien kahvihuoneessa. Pitkäaikaisena potilaana hän on sulattanut jo monen hoitajan sydämen… Sirkka-tuoli on vähä niin kuin sitteri, mutta korkeemmalla, jotta lapsi näkee siitä hyvin ympärilleen ja se kulkee pyörillä, joten sitä on helppo liikutella paikasta toiseen.

Veikan ruokailut ovat tällä hetkellä seuraavanlaiset: maitoja hän saa 5x 60ml, riisivelliä 3x 60ml ja riisikanasosetta saisi antaa päivän aikana desin verran, mutta sitä Veikka syö kahdella ruokailukerralla vaihtelevasti muutamasta lusikallisesta 0,5 dl. Piakkoin riisikanasoseeseen lisätään kukkakaali, joten uusia makuja on tulossa. Ei taida kyllä suu mennä yhtään kauniimmalle tuon maun tullessa mukaan. Nyt huomaa, kuinka paljon helpompaa on aloittaa kiinteät ruoat makealla ja hyvänmakuisella hedelmäsoseella, kuten yleensä tehdään. Veikalle hedelmäsosetta ei voida antaa, koska soseessa oleva hedelmäsokeri saattaisi ruokkia suolessa olevia bakteereja ja aiheuttaa näin helommin tulehduksia. Siksi Veikan ruoka on ainakin nyt aluksi valkuaispitoista. Riisivellin ja maidon Veikka syö pullosta tai ruiskulla syöttäen ja soseen lusikalla. Eli ihan suun kautta. Veikalle ei ole oikeastaan koskaan maitoja laitettu nenämahaletkun kautta. Lääkäri korosti heti aluksi, että on suolen toiminnan kannalta tärkeää, että ruoka menee suun kautta ja lähtee stimuloimaan mahan ja suolen toimintaa ylhäältä asti. Eikä nenämahaletkua ole sitten maaliskuun edes ollut ja silloinkin se oli takaisinvirtauksen vuoksi ja näin säästyttiin oksentelulta. Ruokailut ovat klo 8-22 välillä, joten yöt Veikka nukkuu ja saa nimenomaan nukkua ihan rauhassa ilman ruokailuja.

Nutritiota päästiin taas hiukan pienetämään maanantaina. Tauko siitä on 10 tuntia, enkä tiedä, milloin sitä taas aletaan pidentämään. Ensiksi pitää päästä lisäänmään suun kautta menevää ruokaa, sitten voidaan nutritiota pienentää ja tämän jälkeen kasvattaa taukoa. Tauko on nyt klo 10-20. Tänä aikana Veikka ei ole siis kiinni missään johdossa ja hänen kanssaan voi liikkua ihan normaalisti. Veikan kanssa voi ulkoilla, mutta suuriin ihmisjoukkoihin ei kannata mennä, jotta vältyttäisiin pöpöiltä. Veikka ei varsinaisesti ole herkempi saamaan pöpöjä, mutta saatuaan jonkun taudin, reagoi siihen normaalia kovemmin – ja todennäköisesti aina suolella.

Kotona me saamme olla periaatteessa päivät, mutta nyt sairastelujen vuoksi (ensiksi me muut ja sitten Veikka), Veikka on ollut päivätkin sairaalassa. Olen käynyt välillä moikkaamassa poikaa, joko yksin tai Lassin kanssa. Ikävä meinaa jo tuotakin pikkuista olla ja toivon, että pian pääsisimme harjoittelemaan kotona oloa yhdessä Lassin ja Veikan kanssa. Pojat ovat olleet yhdessä kotona viimeksi kesäkuun alussa, koska kesäkuun toisella viikolla Lassi lähti mummulaan. Nyt mulla on vakaa aikomus ja iso halu päästä harjoittelemaan päivisin yksin poikien kanssa oloa. Eniten siinä jännittää Veikan ruokailujen onnistuminen, koska siihen menee niin paljon aikaa ja Lassi varmaan juuri silloin kaipaa äitin seuraa. Samoin Lassin nukuttaminen mietityttää, koska hän ei vielä itse jää sänkyyn, vaan vieressä on oltava. Mutta molempien poikien on pikkuhiljaa totuttava toisiinsa ja siihen, että aina ei saa heti äitin huomiota, vaikka niin haluaisi.

Veikka saa tällä hetkellä suun kautta maksa- ja mahansuojalääkettä. Maksalääkkeen tarkoituksena on pitää suonensisäisestä ravinnosta johtuvat kohonneet maksa-arvot mahdollisimman vakaina ja jossain vaiheessa kai alkaa myös laskea niitä. Kalkkia pitää myös antaa, koska Veikka ei saa maidoista sitä tarpeeksi. Kalkki laitetaan broviaciin eli keskuslaskimokatetriin. Lisäksi Veikalle annetaan tarpeentullen Ringer-korvausta elimistön kuivumisen ehkäisemiseksi. Tämä Ringer laitetaan myös broviaciin ja on mun mielestä lähes vastaava aine kuin Osmosal, jota voidaan juoda suun kautta.

Maanantaisin ja torstaisin Veikasta otetaan verinäytteitä. Ne saadaan onneksi myös broviacista, joten Veikkaa ei tarvitse pistää kuin joskus joidenkin näytteiden saamiseksi. Verinäytteillä kontrolloidaan mm. natriumin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin yms. arvoja, hemoglobiinia, maksa-arvoja, vitamiineja jne eli voisi sanoa, että lähes kaikkea mahdollista. Noiden näytteiden perusteella suunnitellaan mm. uusi nutritiopussi lisäämällä ja vähentämällä siinä olevia aineita.

Lassi oli 3 viikkoa mummulassa ja on ollut nyt tän viikon kotona. Jatkoa ei olla sen enempää suunniteltu, mutta jos hyvin menee, Lassi voisi hyvin jatkaa kotona oloa ja alkaisimme elämään niin sanotusti normaalia elämää. Mutta katsotaan, mitä seuraavat viikot tuovat tullesaan. Liian kauaskantoisia suunnitelmia ei tässä aikaisemminkaan olla tehty, joten ei tehdä nytkään. Lääkärit ovat jo puhuneet Veikan kotiin pääsystä. Toinen osaston lääkäreistä tuumasi 3 viikkoa sitten, että jokohan Veikka kotiutuisi kesällä ja toinen lääkäri sanoi viikko sitten Veikalle, että oletkohan jo kotona, kun palaan kuukauden päästä lomalta. Eli ihan oikeasti kotiin pääsykin voisi olla jo lähitulevaisuutta. Itse emme ole sitä vielä kauheasti uskaltaneet toivoa, jotta suuria pettymyksiä ei tulisi, mutta varauduttava siihen kuitenkin on, koska se päivä voi olla jo tässä kuussakin. Kotiutuminen jännittää ja murehduttaa ehkä lähinnä meidän oman jaksamisen kannalta. Veikkaa uskon kyllä osaavani hoitaa, mutta riittääkö voimat vielä perheen arjen pyörittämiseen ja omasta olosta huolehtimiseen. Meidän kotiutuminen tarkoittaa sitä, että siirrymme lastenosasto ykköseltä lasten kotisairaalaan. Meiltä siis poistuu tuttu osastopaikka ja tutut hoitajat sekä myös Veikan hoitopaikka. Tähän asti olemme päässeet käymään Alavudellakin, mutta Veikan kotiuduttua, ei pidemmät vierailut ihan heti onnistu. Kotisairaalassa sairaanhoitaja käy meillä aluksi ehkä päivittäin. Hän tekee kaikki tarvittavat sairaanhoidolliset toimenpiteet. Ottaa mm. verinäytteet, laittaa kalkin, tuo nutrition ja laittaa sen tippumaan. Tottakai mäkin jossain vaiheessa alan tekemään noita ja silloin vähenee kotisairaalan tarve, mutta ainakin kolmen päivän välein hoitajan on tuotava sairaala-apteekissa tehtävä nutritio meille. Mutta tuohon kotisairaalan touhuun en ole vielä tarkemmin tutustunut. Sen ehtii sitten, kun on sen aika.

Lassille olemme saaneet ensi kuun alusta perhepäivähoitopaikan. Olimme Marikan, Lassin tulevan hoitotädin, kanssa yhtä aikaa hakemassa Santeria ja Lassia laitokselta. Siitä lähtien olemme pitäneet yhteyttä ja hiljalleen tutustuneet toisiimme. Kävimme tänään leikkimässä tulevassa hoitopaikassa ja leikit alkoivat heti pihaan päästyämme. Hyvin näytti Lassi viihtyvän, vaikka leikit Santerin kanssa olivatkin vielä vierekkäin touhuamista, mutta ei mene varmaan kauaa, kun heistä tulee hyvä parivaljakko. Itselläni on hyvä mieli tuosta hoitoon viemisestä. Uskon, että Marikan töiden aloittamisella ja meidän hoitopaikan etsimisellä on myös oma johdatuksensa. Lassin hoitopaikka tuo mulle mahdollisuuden olla päivisin Veikan kanssa joko kotona tai sairaalassa, sen hetkisestä tilanteesta riippuen. Lisäksi saan mahdollisuuden lepoon, sitäkin tulen varmasti tarvitsemaan. Tällä hetkellä tuntuu, että jaksamme Vesa-Matin kanssa hyvin. Vaikka onhan niitä väsyneitäkin päiviä, mutta eiköhän jokaisella pienen lapsen vanhemmalla ole. Vesa-Matin työt uudessa työpaikassa ovat alkaneet hyvin ja hiljalleen on kuulemma alkanut tuntumaan siltä, että on omassa työssään. Tämän kuun lopussa Vesa-Matti saa pitää yhden viikon isyyslomaa ja odotamme sitä kovasti. Saamme viettää aikaa perheen parissa ja Vesa-Matti saa ansaitun lepohetken alkuvuoden puurtamisen jälkeen tai oikeastaan vuoden puurtamisen. Viimeisen vuoden aikana hän on saanut opinnot kunnialla päätökseen, tehnyt diplomityön erittäin hyvällä arvosanalla ja jakanut kanssani tämän raskaan sairaalaelämäarjen ja Lassista erossa olemisen. Tuntuu, että erityisesti Vesa-Matti on koko ajan jaksanut ajatella positiivisesti ja järjellä, kun itselläni on välillä mennyt tunteiden puolelle.

Jälleen kerran, päivä vain ja hetki kerrallansa… eteenpäin!

Kävijätilastoja

perjantaina 12. helmikuuta 2010

Kävin mielenkiinnosta katselemassa hieman kävijätilastoja:

Blogi on kerännyt 25 päivän olemassaolonsa aikana noin 3400 vierailua eli keskimäärin 136 vierailua per päivä. Uniikkeja käyttäjiä (ilmeisesti ip-osoitteen perusteella) näistä on noin 260. Blogin etusivu oli ladattu noin 8200 kertaa eli noin 330 kertaa päivässä! Toki näistä on osa myös meidän omia näppäilyjä.

Hurjia määriä näin äkkiseltään! Positiivista, että ihmiset ovat ottaneet tämän tyypisen tiedonvälutyskanavan näinkin hyvin omakseen. Samalla kun tilastoja katselin tuli havaittua, että myös meidän Thaimaan reissun matkapäiväkirja kerää edelleen jonkun verran lukijoita, noin kaksi vierailua keskimäärin päivittäin.

Pitääpä jatkossa seurailla hieman useamminkin näitä, ihan hauskaa statistiikkaa! :)

Lääketieteen ihmeitä

perjantaina 5. helmikuuta 2010

Näin se lääketiede vaan kehittyy! Aika lohdullisia uutisia, kun ei tiedä, vaikka meilläkin tuo olisi jossain vaiheessa edessä. Tällä hetkellä kirurgi toi suolensiirron vaihtoehdoksi vasta, kun maksa ei toimi, niin silloin siirrettäisiin sekä maksa että suolta. Joten toivotaan edelleen, ettei tuota tarvisi edes miettiä…

Linkki

Blogi avattu!

tiistaina 19. tammikuuta 2010

Moi vaan kaikille!

Viimein saatiin blogi pystyyn, jotta voimme jakaa tietoa pikkuisen poikamme vaiheista kaikille sitä haluaville ja näin säästää omaa aikaamme välttämällä samojen asioiden toistamista pojan vaiheista kiinnostuneille.

Kaikkia meidän kirjoittamia tekstejä voi kommentoida ilman rekisteröitymistä mihinkään. Kommentointiin vaaditaan vain kommentoijan nimi ja sähköpostiosoite sekä tietenkin itse kommentti. Kommentti tulee meidän sähköpostiin, jossa voimme hyväksyä kommentin (tai olla hyväksymättä, jos jokin roskapostittaja innostuu häiritsemään). Sähköpostiosoitteeksi voi hyvillä mielin laittaa oman ”normaalin” osoitteensa, sillä se ei mene kenenkään muun tietoon.

Lisäys: Eli kun olemme kerran hyväksyneet yhden lähettäjän (sähköpostiosoitteen) kommentin, seuraavat viestit eivät vaadi hyväksyntää vaan tulevat välittömästi näkyviin.

Blogista on mahdollista ”tilata” myös RSS-syöte esim. Thunderbird-sähköpostiohjelmaan tai Firefox-selaimeen, joka ilmoittaa automaattisesti, kun blogiin on jotain kirjoitettu. RSS-syötteiden osoitteet löytyy sivun alalaidasta.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä kaikille!

Marjo ja Vesa-Matti