Arkisto aiheelle ‘Työ’

Syysloma

maanantaina 15. lokakuuta 2012

Viikonloppuna vierailimme Alavudella. Vesku teki polttopuita ja mä tyhjensin omia varastoja mummulasta, ystävien tuleva koti tuli tarkastettua ja Keskinen kierrettyä. Sunnuntai-iltana suuntasimme kotiin, kahdestaan. Pojat jäivät siis jo syyslomalle mummulaan ja Sapsulle. Mä olin tänään töissä ja samoin huomenna. Töiden jälkeen puuhastelen hetken vielä kotosalla ja suuntaan sitten poikien luo. Veskulla ei mitään lomia oo, joten hän jää koti-isännäksi. Tuntuu aikas uskomattomalta, että Veikkakin voi olla poissa meidän vanhempien luota näin kauan, 2 yötä. Tähän asti tämä on onnistunut vain sairaalassa ollessa. Pidämme Veikalla 2 tipatonta yötä peräkkäin, vaikkei se niin kovin hyväksi hänelle olekaan, mutta kiritään sitten nestetasapainoa taas seuraavina päivinä. Sain nämä alkuviikon päivät omaishoidon vapaina. Niitä kuuluisi olla 3 kpl/ kuukausi, mutta nämä ovat ensimmäiset tässä 1,5 vuoden omaishoitajuuden aikana. Tästä on hyvä jatkaa!

Paluu työelämään

lauantaina 15. syyskuuta 2012

Mä aloitin työt meidän lähiala-asteella lukukauden aluksi. Paluu työelään tuli aika yllättäen. Olin ajatellut palaavani töihin aikaisintaan tammikuun alussa, kun Veikka täyttää 3 vuotta. Moision koulun rehtori soitti mulle 2 viikkoa ennen koulun alkua. Hän tarvitsi opettajaa, jolta onnistuisi musiikin, liikunnan ja teknisen työn opetus. Tarjous oli niin houkutteleva, että lupasin samantien, että tulen opettajaksi, jos saamme pojille hoitajan kotiin. Lempäälän kunnan vammaispalvelun johtaja ja äitini sanoivat molemmat, että otat työn vastaan, joten niinpä mä sitten otin. Sain paikan tapaamatta rehtoria, kiitos suosittelijani Hannan (Kaiuksen äitin)! Näiden ensimmäisten viikkojen perusteella uskon, ettei hän ole valintaansa joutunut katumaan.

Olen viihtynyt työssä. Minulla on 4.luokka opetettavana, ja lisäksi yksi poikien liikuntaryhmä, 5.luokkien tekninen työ ja yhden 5.luokan musiikki. Töiden aloitus on vienyt huimasti aikaa ja työpäivät ovat venyneet pitkiksi, mutta alun jälkeen on kyllä jo helpottanut, kun jotkut asiat ovat edes muuttuneet rutiineiksi. Äiti ja Kaija ovat olleet meillä poikia hoitamassa. Kunnasta luvattiin hoitaja kotiin, mutta sen etsiminen vei aikaa. Nyt se on vihdoin löytynyt ja maanataina hoitaja tulee ensimmäistä kertaa. Äiti on ensi viikon perehdyttämässä hoitajaa ja sen jälkeen koittaa äitillekin toivottavasti hetken tai vaikka pidemmänkin ajan vapaa meiltä. Uudella hoitajallamme on sairaalatausta ja kokemus lastenhoidosta omien lasten kautta. Tavatessamme hän tuntui erittäin mukavalta ja empaattiselta, ja pojatkin tykkäsivät hänestä.